Kun on viikon makoillut sohvalla, alkaa elämänpiirin suppeus todella tulemaan todeksi. Läppäri ja telkkari, siinä päivien viihdykkeet. Onneksi telkkarissa sentäs näkyy useampi kanava kun entisaikojen ykkönen, kakkonen ja kolmonen.
Eilen sentäs Ruski pääsi metsälle. Oli kuulemma ajanutkin ja tapellut naapurin koiran kanssa. Munista oli hirvikoiraa nappaissut ja tappelukaverin isäntää perskannikasta. Kummallekaan ei kuulemma vakavampaa käynyt, onneksi.
Tänään piti (piti ja piti...) vähän enemmän loikkia ruoan perässä ympäri asuntoa. Tuloksena nyt taas se että jalkaa pakottaa, kiristää, turvottaa ja kihelmöi. Turvotus ei tunnu muutenkaan oikein laskevan ja jokainen hetki jalka riipuksissa lyö lisää painetta koipeen. Lisäksi muutamassa kohtaa on jotkut hermot niin pinnassa että pienikin hipaisu lyö hurjat kihelmöinnit ympäri jalkaa. En tiedä, onko tämä merkki siitä että tunto alkaa pikkuhiljaa palailla, mutta aika epämiellyttävältä tuntuu.
Työpaikalla oli ollut tapaturman johdosta tarkastus eikä kiitosta kuulemma juuri tullut. Mutta aika näyttää mitä siitä seuraa. Odotellaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti